Ilmainenvakuutustarjous.com

Jokainen vakuutusyhtiö määrittelee yhtiön toiminta-ajatuksen ja liiketoiminnan mukaisissa vastuunvalintaperiaatteissa, minkälaisia riskejä ja millä ehdoilla yhtiö vakuuttaa. Vastuunvalintaperiaatteissa on eroja kuten vakuutuksissakin eri yhtiöiden välillä. Vakuutusyhtiön tavoitteena on tehdä asiakkaan kanssa vakuutussopimus. Aina tätä ei kuitenkaan katsota mahdolliseksi.

Syy kieltäytyä sopimuksen tekemisestä voi liittyä joko vakuutettavaan riskiin tai asiakkaaseen. Erilaisia henkilöryhmiä ei ilman hyväksyttävää syytä aseteta eriarvoiseen asemaan, mutta vakuutustoiminnassa on kuitenkin hyväksyttäviä syitä, joiden perusteella eri ryhmiä voidaan kohdella eri tavoin. Esimerkiksi miesten ja naisten odotettavissa olevan eliniän eroavaisuuden tai tyttöjen ja poikien tilastollisen sairastavuustodennäköisyyden perusteella henkilövakuutusmaksut voivat olla erisuuruisia.

Henkilövakuutuksissa vakuutettava riski perustuu merkittävältä osalta vakuutettavan henkilön terveydentilaan ja asiakkaan terveydentila vaikuttaa tästä syystä sekä vakuutusturvan laajuuteen että vakuutusmaksuun. Terveydentilan perusteella voidaan periä korkeampaa vakuutusmaksua, liittää vakuutukseen rajoitusehtoja tai joissakin tapauksissa vakuutusta ei voida myöntää lainkaan.

Vakuutusyhtiö  voi kieltäytyä sopimuksen tekemisestä myös asiakkaaseen liittyvästä syystä. Vakuutus on luottamukseen perustuva sopimus ja vakuutusyhtiö voi katsoa, ettei luottamukseen perustuvan sopimuksen tekemiseen ole edellytyksiä. Perusteltuja syitä kieltäytyä tarjouksen tekemisestä tai hylätä vakuutushakemus ovat esimerkiksi, jos asiakas on merkitty yhteiseen ns. väärinkäytösrekisteriin, vakuutusyhtiö ei ole saanut asiakkaalta riittävää selvitystä vakuutettavasta kohteesta, asiakkaan terveydentilasta tai vakuutukseen sijoitettavien varojen alkuperästä tai asiakas on toistuvasti laiminlyönyt vakuutusmaksujensa maksamisen.
 
Luottotietorekisterissä oleva maksuhäiriömerkintä ei sellaisenaan ole este vakuutuksen myöntämiselle, mutta voi johtaa siihen, että vakuutusyhtiö käyttää käteismaksuehtoa. Tämä tarkoittaa sitä, että vakuutusyhtiön vastuu alkaa vasta kun vakuutusmaksu on maksettu. Luottotietorekisterissä olevat maksuhäiriömerkinnät voivat kuitenkin olla syy kieltäytyä sopimuksen tekemisestä, jos merkintöjen perusteella voidaan objektiivisesti arvioida, että asiakas tulee vastaisuudessa laiminlyömään vakuutusmaksujen suorittamisen.

Vakuutusyhtiö voi kesken vakuutuskautta irtisanoa vakuutuksen vain vakuutusmaksun maksamisen laiminlyönnin tai muun vakuutussopimuslaissa määritellyn syyn perusteella. Vakuutus voidaan irtisanoa esimerkiksi sen vuoksi, että vakuutuksenottaja on vakuutussopimusta solmittaessa antanut vakuutusyhtiölle vääriä tai puutteellisia tietoja tai on aiheuttanut vakuutustapahtuman tahallisesti. Sen sijaan vakuutusta, jonka maksu voidaan periä ilman tuomiota ulosottoteitse ei vakuutusmaksun laiminlyönnin vuoksi voida irtisanoa päättymään kesken kauden.

Kuten vakuutuksia myönnettäessä niin myös vakuutuksia irtisanottaessa syy kieltäytyä sopimussuhteen jatkamisesta voi perustua vakuutusyhtiön vastuunvalintaperiaatteisiin perustuvaan yleiseen, vakuutettavaan riskiin liittyvään syyhyn. Esimerkiksi asiakkaan tavanomaisesta poikkeavan vahinkokehityksen johdosta vakuutusyhtiö voi irtisanoa jatkuvan vahinkovakuutussopimuksen, jos se pitää riskiä liian suurena vakuutettavaksi.

Jos vakuutushakemus hylätään tai vakuutus irtisanotaan, vakuutusyhtiö ilmoittaa ratkaisunsa syyn. Vakuutussopimuslain edellyttämissä tilanteissa vakuutusyhtiön päätökseen liitetään vakuutussopimuslain mukainen muutoksenhakuohjaus.

(Teksti perustuu voimassa oleviin Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton hallituksen 10.6.2002 hyväksymiin vakuutusyhtiöiden hyvän vakuutustoiminnan periaatteisiin)

Vakuutuslainsäädäntö ja hyvä vakuutustapa asettavat monia vaatimuksia vakuutusyhtiöiden korvaustoiminnalle. Taatakseen onnistuneen korvaustoiminnan, vakuutusyhtiöiden tulee pitää asiakkaansa selvillä vakuutussopimuksen kummankin osapuolen oikeuksista ja velvollisuuksista sekä ennen vakuutuksen ottamista että vakuutuksen voimassaoloaikana. Asiakkaan tulee olla selvillä milloin ja millä ehdoilla vakuutus tulee voimaan ja pysyy voimassa ja mikä on hänen vakuutusturvansa laajuus ja mitkä ovat vakuutuksen olennaiset rajoitukset.

Korvaustoiminnan periaate on, että asiakkaan kuuluu saada se korvaus, joka hänelle lain ja vakuutussopimuksen mukaan kuuluu. Asiakas saa kaikki ne korvaukset, joihin hän on oikeutettu, vaikka ei osaisi niitä hakeakaan. Kaikkia asiakkaita tulee kohdella oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisina ja asiakkaan antamia tietoja käsitellään luottamuksellisina ja vaitiolomääräyksiä noudattaen.

Korvaustoiminnan lähtökohtana on, että asiakas on antanut oikeat ja täydelliset tiedot. Jos asiakkaan kuitenkin huomataan toimineen vilpillisesti on vakuutusyhtiön velvollisuutena torjua vilppi ja väärinkäytöksen yritys. Vilpin johdosta vakuutuskorvausta voidaan alentaa tai se evätä, minkä lisäksi rikollisesta menettelystä ilmoitetaan poliisille.

Vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vakuutusyhtiö antaa asiakkaalle tietoja vakuutuksen sisällöstä ja korvauksen hakemismenettelystä. Asiakasta opastetaan korvausasian vireillepanossa siten, että hän tietää, mitä asiakirjoja ja tietoja vakuutusyhtiölle on korvauskäsittelyä varten toimitettava ja missä määräajassa.  Yhdestä vakuutustapahtumasta voi olla mahdollista saada korvausta useista eri vakuutuksista. Tämän vuoksi vakuutusyhtiö ja asiakas selvittävät yhdessä, mistä vakuutuksista kyseistä vakuutustapahtumasta voi saada korvausta.

Vakuutusyhtiö tulee suorittaa vakuutuskorvaus tai ilmoittaa, ettei korvausta suoriteta joutuisasti ja viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun se on saanut tarvitsemansa asiakirjat ja tiedot. Jos korvauskäsittely viivästyy, tulee viivästymisestä ja sen syistä ilmoittaa asiakkaalle. Viivästyneelle korvaukselle vakuutusyhtiö maksaa oma-aloitteisesti viivästyskorkoa lain ja vakuutusehtojen mukaan.

Korvausratkaisun tulee perustua voimassa olevaan oikeuteen, vakuutussopimukseen ja vakiintuneeseen korvauskäytäntöön. Epäselvää ehtokohtaa tulkitaan asiakkaan eduksi. Korvauspäätöksessä ilmaistaan selvästi, mistä osista korvaus koostuu. Jos päätös on kielteinen tai muuten poikkeaa korvaushakemuksesta, päätös perustellaan huolellisesti. Jos korvaus evätään usealla eri perusteella, kaikki tiedossa olevat epäysperusteet esitetään yhdellä kertaa. Jos vakuutusyhtiö aikoo muuttaa jatkuvan korvauksen maksamista koskevaa päätöstään, tulee asiakkaalle varata tilaisuus tulla asiassa kuulluksi ennen uuden korvauspäätöksen tekemistä.

Korvauspäätökseen tyytymätön asiakas ohjataan aina ensimmäisenä ottamaan yhteyttä vakuutusyhtiöön. Tämän vuoksi korvauspäätöksessä tulee aina olla merkittynä sen toimihenkilön nimi ja yhteystiedot, jolta voi saada korvauspäätöstä koskevia lisätietoja.

Asiakkaalla on oikeus tutustua korvausratkaisun perusteena oleviin häntä itseään koskeviin asiakirjoihin. Tarvittaessa on huolehdittava siitä, että asiaa tunteva henkilö esittelee asiakirjat.

(Teksti perustuu voimassa oleviin Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton hallituksen 16.6.1998 hyväksymiin vakuutusyhtiöiden korvaustoiminnan periaatteisiin)

Partner with: Test av lån.

Lähes puolet suomalaisista aikoo säästää ja sijoittaa varojaan vuoden 2009 aikana. Säästämisaikeet ovat merkittävästi lisääntyneet viime vuodesta. Tieto perustuu Finanssialan Keskusliiton (FK) tammikuussa 2009 teettämään haastattelututkimukseen, jossa haastateltiin 2400 suomalaista. FK on tutkinut suomalaisten rahankäyttöä jo vuodesta 1979 lähtien 1-2 vuoden välein.

Talouden epävarmuus, kuluttajien turvallisuushakuisuus sekä sijoitusmarkkinoilla vallitseva epävarmuus heijastuvat myös säästö- ja sijoituskohteissa. Tutkimus osoitti turvallisuuden tärkeimmäksi kriteeriksi säästämis- tai sijoituskohteen valinnassa ja tuoton painoarvo on sen sijaan aiempaa pienempi kriteeri. Eläkkeiden riittävyys ja eläkevuosiin varautuminen on ollut paljon julkisuudessa esillä. Eläkevuosiin varautuminen onkin noussut säästämisen perusteella ja se on tärkeä säästö- ja sijoituskohteen valintaperuste.

Suosituinta on säästäminen säästö- ja sijoitustileille. Säästö- ja sijoitustilille säästävien osuus kasvaa iän karttuessa. Tutkimuksen mukaan varoja on tällä hetkellä säästettynä tai sijoitettuna 58 prosentilla suomalaisista kun osuus vuosi sitten oli 55 prosenttia.

Kulutusluottoja ottaneiden suomalaisten määrä on vähentynyt viime vuodesta. Kuluttajien arvioidaan miettivän vaikeassa taloustilanteessa aiempaa paremmin luotonottoaan ja luoton hintaa.

Säästäminen tai turvautuminen säästöihin  on yleisin tapa varautua omaa taloutta koskeviin riskeihin. Myös varautuminen vakuutuksilla, eläminen säästäväisemmin tai varautuminen sijoituksilla ovat yleisiä suomalaisten varautumiskeinoja riskien varalta. Muina keinoina mainittiin mm. työttömyyskassaan kuuluminen, työnteon lisääminen, tilanteen seuraaminen, terveydestä huolehtiminen, omaisuuden realisointi sekä lainanhoitojärjestelyt.

Asuntolainaa on tällä hetkellä 30 prosentilla eli asuntovelallisia on noin 1,2 miljoonaa. Asuntolaina ottajista 37 prosenttia on ottanut lainaturvavakuutuksen, ja 68 prosenttia on varautunut asuntolainan koron nousuun.  Pahanpäivän varalle tai vararahastoksi säästävät erityisesti ne, joilla on suurehkoja asuntolainoja ja jotka näkevät myös lainoihin liittyvän riskejä. Säästöt toimivat näin talouden puskurina tulevien rahantarpeiden varalle.

Kolmannes liikennevahingoista ajetaan peruuttamalla. Joka kolmas vakuutusyhtiöiden korvaama liikennevahinko ajetaan peruuttamalla ja useimmiten vahinkopaikkana on pysäköintialue. Pysäköintipaikkavahinkojen määrä on lisääntynyt joka vuosi. Niitä tapahtuu vuosittain arviolta jo noin 50 000. Vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilaston mukaan uudet kuljettajat peruuttavat huolellisemmin kuin kokeneet.

Peruutusvahinko voi tulla todella kalliiksi ja sen hinta yllättää usein paitsi vakuutustarkastajan myös auton omistajan. Autojen etu- ja takapuskurit sekä alahelmat on nykyisin pääsääntöisesti muovista ja ne ovat isoja korin osia. Pienikin kolhaisu vaurioittaa usein takapuskurin, alahelman tai pahimmillaan rungon kiinnityspisteet. Autojen välillä on eroja siinä, kuinka helppoa tai vaikeaa kuljettajan on nähdä peuutustilanteessa taaksepäin.

Peruutettaessa tapahtuneista vahingoista kaikki eivät päädy vakuutusyhtiöiden korvattaviksi. Melkoinen määrä itse aiheutettuja vahinkoja jää tilastojen ulkopuolelle. Joko auton vakuutus ei kata vahingon korjaamista tai vakuutuksen ottaja pitää järkevämpänä maksaa vahinkotapahtuman kustannukset itse. Liikennevahinkotilasto kattaa vain vakuutusyhtiön korvattaviksi tulleet vahingot, joissa korvausta maksetaan liikennevakuutuksen perusteella.

Jos peruutustutkat olisivat autoissa nykyistä yleisempiä, niiden merkitys varmasti näkyisi vahinkotilastoissa. Tutka haistelee peruutettaessa ultraäänien avulla toimivien tunnistin-nappuloiden avulla auton takana olevia esteitä, ja varottaa niistä kojelaudassa olevalla näytöllä sekä äänimerkillä. Kalleimmissa malleissa on mukana kamera, jonka objektiivi on sekin samannäköinen noin tuuman kokoinen nappula. Niiden näyttö voi olla taustapeilissä tai kojelaudan monitoiminäytössä. Yksinkertaisimmat, kamerattomat mallit maksavat viidestä kympistä ylöspäin, kun kamerallinen maksaa muutaman satasen.

Vakuutus turvaa ihmisen, perheen tai yrityksen taloudellisen aseman erilaisissa odottamattomissa vahinkotilanteissa. Ihannetilanne tietysti on, ettei vakuutetun tarvitsisi koskaan hakea vakuutuskorvausta ja samalla hänellä olisi riittävä vakuutusturva kuitenkaan maksamatta turhista vakuutuksista.

Suomalaiset ovat hyvin turvattuja työelämässä erilaisilla lakisääteisillä vakuutuksilla, sillä työnantaja vakuuttaa työntekijänsä mm. lakisääteisellä tapaturmavakuutuksella, työeläkevakuutuksella ja työttömyysvakuutuksella. Myös suomalaisten eläketurva hoidetaan lakisääteisin tai vapaaehtoisin eläkevakuutuksin. Lisäksi useimmilla on turvanaan yksityisiä vapaaehtoisia vakuutuksia kuten koti-, matka-, ajoneuvo-, terveys- ja henkivakuutus.

Vakuutuksen ottamista miettiessä kannattaa selvittää oma vakuutusturvan tarve. Vakuutuksia vertaillessa ei hinta ole ainoa merkitsevä tekijä, sillä vakuutusten korvausasteissa saattaa olla suuriakin eroja. Vakuutuksen hintaan vaikuttaa myös omavastuun osuus ja vakuutusturvan laajuus. Omavastuu tarkoittaa summaa, jonka joutuu maksamaan ennen kuin saa korvauksen vakuutusyhtiöltä vahingon ylimenevältä osalta.

Vakuutusturvan suuruus tarkoittaa tasoja, jotka vakuutus kattaa ja kattavampi vakuutus on luonnollisesti kalliimpi. Vakuutusturvan tarve vaihtelee yksilöllisesti ja kannattaa aina harkita tapauskohtaisesti.

Ajoittain on myös syytä tarkistaa, että aikoinaan otetut vakuutukset ovat edelleen tarpeellisia nykyisessä elämäntilanteessa. Ei kannata maksaa vakuutuksista, jotka ovat päällekkäisiä kattamalla samanlaisen turvan tai joita ei oikeasti tarvitse. On myös hyvä olla selvillä, mitä vakuutuksia omistaa ja missä on vakuutettuna. Päällekkäiset yksityisvakuutukset työnantajan ottamien vakuutuksien kanssa merkitsevät turhasta maksamista. Henkilökohtaisen omaisuutensa vakuuttamisesta on kuitenkin jokainen vastuussa aina itse.